Perusopetuksen S2-aikuisopiskelijat palauttamassa historian oppikirjojen verbejä A-infinitiiviin

Tässä tutkielmassa tarkastellaan yläkoulun kahdeksannen luokan historian oppikirjateksteissä esiintyviä verbejä, verbinmuotoja ja verbirakenteita sekä selvitetään, kuinka taitotason A2.2-B1.1 saavuttaneet perusopetuksen S2-aikuisopiskelijat pystyvät palauttamaan A-infinitiivimuotoon historian oppikirjateksteissä yleisimmin esiintyviä verbejä. Tavoitteena on saada selville, mitkä verbiin liittyvät tekijät vaikuttavat palauttamisen onnistumiseen. Tutkimusaineisto on kaksiosainen: kolmesta oppikirjasta valitut tekstikatkelmat sekä oppikirja-aineiston perusteella laaditun verbitestin tulokset. Taito palauttaa tekstissä esiintyvä taivutettu verbimuoto A-infinitiiviin on S2-oppijalle hyvin tärkeä, sillä se helpottaa tutun verbin tunnistamista pääteaineksen ja vartalonvaihteluiden takaa sekä mahdollistaa sanakirjan ja erilaisten sanastojen käytön opiskelun apuvälineinä. Suomen kielen sanojen taivutussysteemin oppimista ja taivutusmuotojen tuottamista on aiemmin tutkittu erityisesti nominitaivutuksen, mutta myös verbitaivutuksen osalta. Käänteisesti, A-infinitiiviin palauttamisen näkökulmasta, on sekä verbien että nominien taivutusmorfologiaa tarkasteltu vain vähän. Oppikirja-aineiston tekstit ovat verbien määrän ja ominaisuuksien suhteen hyvin samankaltaisia. Aineistossa esiintyy yhteensä 349 eri verbiä. Niiden joukosta erottuu vain 27 verbiä, jotka esiintyvät useasti, yhteensä vähintään kahdeksan kertaa. Ne kaikki ovat suomen kielessä yleisiä (frekvenssiluokka 1-1000). Verbitestiin osallistui 20 aikuislukiossa perusopetuksen oppimäärää suorittavaa opiskelijaa. Monien verbinmuotojen palauttamisessa A-infinitiiviin onnistuttiin yleisesti varsin hyvin. Testimenestyksessä oli kuitenkin melko suuria eroja informanttien välillä. Suoritettujen S2-kurs¬sien määrän ja Suomessa asumisen tai peruskoulussa opiskelun ajan ei suoraan voi katsoa selittävän eroja, joten henkilökohtaisilla ominaisuuksilla oli todennäköisesti vaikutusta testimenestykseen. Kaikkein yleisimpien ja konkreettisimpien verbien palauttaminen onnistui paremmin kuin vähemmän frekventtien, merkitykseltään abstraktimpien verbien palauttaminen. Verbinmuodon yleisyyden lisäksi myös sen morfofonologisella kompleksisuudella vaikutti olevan yhteys palauttamisen onnistumiseen: esimerkiksi astevaihtelu näytti hankaloittavan palauttamista. Tästä tarvittaisiin kuitenkin lisää näyttöä, sillä testissä esiintyi vain vähän verbejä, joita palauttaessaan informanttien oli kiinnitettävä huomiota astevaihteluun. Osa oppijoista vaikuttaa lähestyvän teksteissä esiintyviä verbinmuotoja holistisesti ja muotolähtöisesti kiinnittämättä huomiota niiden pääteainekseen. Informanteista vain puolet havaitsi yhden testissä esiintyneen verbin olevan jo valmiiksi A-infinitiivissä. Useat informantit myös palauttivat tiettyjä verbejä toisen verbin A-infinitiiviin. Sanahahmoltaan lähellä toisiaan olevien ja transitiivisen ja intransitiivisen ns. A- ja U-parin muodostavien verbien sekoittuminen toisiinsa olisi estettävissä pääteainesten analyysin ja purkamisen avulla. S2-opetuksessa taivutusmorfologian opetus on keskeistä, mutta usein keskitytään vain muotojen tuottamisen harjoitteluun. Myös pääteaineksen poistamista ja verbinmuodon palauttamista A-infinitiiviin olisi harjoiteltava. Oppijoita tulisi myös harjaannuttaa sanojen tarkasteluun ja niiden ominaisuuksien analyysiin sekä sääntöjen, analogian ja sanasta löytyvän morfofonologisen vihjeen hyödyntämiseen

HILJAISESTA TIEDOSTA KUULUVAKSI VIESTINTÄOSAAMISEKSI.

TiivistelmäAsiantuntijan toiminnalle on tyypillistä, että se perustuu pitkälti hiljaiseen tietoon. Vuorovaikutusammateissa hiljainen tieto ilmenee juuri vuorovaikutuksessa. Asiantuntijan ei kuitenkaan juuri tarvitse miettiä vuorovaikutustaan, vaan hän toimii automaattisesti hyväksi koetulla tavalla, jos hänen viestintäosaamisensa on tarpeeksi korkeatasoista.  Tässä artikkelissa tarkastellaan puheterapeutin asiantuntijuuden perustaa yhdistämällä hiljaisen tiedon ja viestintäosaamisen teoreettiset näkökulmat. Kyseessä on esitutkimus, sillä sekä teoreettinen että metodologinen lähtökohta on uudenlainen ja artikkelissa tarkastellaan näkökulman toimivuutta. Tutkimusaineisto kerättiin aktivoivan muistamisen menetelmällä. Puheterapeutti videoi kahden eri lapsiasiakkaan kanssa pitämäänsä puheterapiakertaa. Terapioiden jälkeen tutkija ja terapeutti katselivat yhdessä videot ja terapeutti kertoi vapaasti tutkijalle, mitä oli ajatellut terapian kuluessa. Tutkija teki tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Tutkimustilanne videoitiin, aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisesti. Aineisto toi esille, miten terapeutti selittää ja tulkitsee omaa ja asiakkaan toimintaa ja arvioi tältä pohjalta toimintaansa. Aineisto nostaa esiin piirteitä hiljaisen tiedon ilmenemisestä puheterapeutin työssä. Myös yhtymäkohtia professionaalisen vuorovaikutuksen aikaisempiin tutkimustuloksiin on havaittavissa. Lisäksi artikkelissa pohditaan kriittisesti menetelmän toimivuutta. Asiasanat: hiljainen tieto, puheterapia, viestintäosaaminen, vuorovaikutu

Employment and Chronic Diseases: Suggested Actions for The Implementation of Inclusive Policies for The Participation of People with Chronic Diseases in the Labour Market

In recent decades, the number of people living with one or more chronic diseases has increased dramatically, affecting all sectors of society, particularly the labour market. Such an increase of people with chronic diseases combined with the aging of working population affects income levels and job opportunities, careers, social inclusion and working conditions. Both legislation and company regulations should take into account the difficulties that workers experiencing chronic diseases may face in order to be able to formulate innovative and person-centred responses to effectively manage this workforce while simultaneously ensuring employee wellbeing and continued employer productivity. The European Joint Action "CHRODIS PLUS: Implementing good practices for Chronic Diseases" supports European Union Member States in the implementation of new and innovative policies and practices for health promotion, diseases prevention and for promoting participation of people with chronic diseases in labour market. Therefore, a Toolbox for employment and chronic conditions has been developed and its aim is to improve work access and participation of people with chronic diseases and to support employers in implementing health promotion and chronic disease prevention activities in the workplace. The Toolbox consists of two independent instruments: the Training tool for managers and the Toolkit for workplaces that have been tested in different medium and large companies and working sectors in several European countries.The current study was part of CHRODIS PLUS Joint Action, which has received funding from the European Union, in the framework of the Health Programme (2014–2020) Grant agreement n. 761307. Conflicts of Interest: The authors declare no conflict of interest.S

Choice Architecture Cueing to Healthier Dietary Choices and Physical Activity at the Workplace:Implementation and Feasibility Evaluation

Redesigning choice environments appears a promising approach to encourage healthier eating and physical activity, but little evidence exists of the feasibility of this approach in real-world settings. The aim of this paper is to portray the implementation and feasibility assessment of a 12-month mixed-methods intervention study, StopDia at Work, targeting the environment of 53 diverse worksites. The intervention was conducted within a type 2 diabetes prevention study, StopDia. We assessed feasibility through the fidelity, facilitators and barriers, and maintenance of implementation, building on implementer interviews (n = 61 informants) and observations of the worksites at six (t1) and twelve months (t2). We analysed quantitative data with Kruskall–Wallis and Mann–Whitney U tests and qualitative data with content analysis. Intervention sites altogether implemented 23 various choice architectural strategies (median 3, range 0–14 strategies/site), employing 21 behaviour change mechanisms. Quantitative analysis found implementation was successful in 66%, imperfect in 25%, and failed in 9% of evaluated cases. These ratings were independent of the ease of implementation of applied strategies and reminders that implementers received. Researchers’ assistance in intervention launch (p = 0.02) and direct contact to intervention sites (p < 0.001) predicted higher fidelity at t1, but not at t2. Qualitative content analysis identified facilitators and barriers related to the organisation, intervention, worksite environment, implementer, and user. Contributors of successful implementation included apt implementers, sufficient implementer training, careful planning, integration into worksite values and activities, and management support. After the study, 49% of the worksites intended to maintain the implementation in some form. Overall, the choice architecture approach seems suitable for workplace health promotion, but a range of practicalities warrant consideration while designing real-world implementation

Sensory Appeal and Routines Beat Health Messages and Visibility Enhancements : Mixed-Methods Analysis of a Choice-Architecture Intervention in a Workplace Cafeteria

Easier recognition and enhanced visibility of healthy options supposedly increase healthy choices, but real-world evidence remains scarce. Addressing this knowledge gap, we promoted nutritionally favourable foods in a workplace cafeteria with three choice-architectural strategies—priming posters, point-of-choice nutrition labels, and improved product placement—and assessed their effects on visual attention, food choices, and food consumption. Additionally, we developed a method for analysing real-world eye-tracking data. The study followed a pretest–posttest design whereby control and intervention condition lasted five days each. We monitored visual attention (i.e., total number and duration of fixations) and food choices with eye tracking, interviewed customers about perceived influences on food choices, and measured cafeteria-level food consumption (g). Individual-level data represents 22 control and 19 intervention participants recruited at the cafeteria entrance. Cafeteria-level data represents food consumption during the trial (556/589 meals sold). Results indicated that the posters and labels captured participants’ visual attention (~13% of fixations on defined areas of interest before food choices), but the intervention had insignificant effects on visual attention to foods, on food choices, and on food consumption. Interviews revealed 17 perceived influences on food choices, the most common being sensory appeal, healthiness, and familiarity. To conclude, the intervention appeared capable of attracting visual attention, yet ineffective in increasing healthier eating. The developed method enabled a rigorous analysis of visual attention and food choices in a natural choice setting. We discuss ways to boost the impact of the intervention on behaviour, considering target groups’ motives. The work contributes with a unique, mixed-methods approach and a real-world setting that enabled a multi-dimensional effects evaluation with high external validity.publishedVersionPeer reviewe

The Center of Excellence in Atmospheric Science (2002–2019) — from molecular and biological processes to the global climate

The study of atmospheric processes related to climate requires a multidisciplinary approach, encompassing physics, chemistry, meteorology, forest science, and environmental science. The Academy of Finland Centre of Excellence in atmospheric sciences (CoE ATM) responded to that need for 18 years and produced extensive research and eloquent results, which are summarized in this review. The work in the CoE ATM enhanced our understanding in biogeochemical cycles, ecosystem processes, dynamics of aerosols, ions and neutral clusters in the lower atmosphere, and cloud formation and their interactions and feedbacks. The CoE ATM combined continuous and comprehensive long-term in-situ observations in various environments, ecosystems and platforms, ground- and satellitebased remote sensing, targeted laboratory and field experiments, and advanced multi-scale modeling. This has enabled improved conceptual understanding and quantifications across relevant spatial and temporal scales. Overall, the CoE ATM served as a platform for the multidisciplinary research community to explore the interactions between the biosphere and atmosphere under a common and adaptive framework

Tulin mielestäni parempana ammattilaisena takaisin Suomeen : Kansainvälinen harjoittelu osana sosionomin ammatillista kasvua

Hietikko, Eeva & Rantala, Johanna. Tulin mielestäni parempana ammattilaise-na takaisin Suomeen - Kansainvälinen harjoittelu osana sosionomin ammatillista kasvua. Diakonia-ammattikorkeakoulu syksy 2014, 56 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Tämä opinnäytetyö käsittelee kansainvälisen harjoittelun merkitystä sosionomi-opiskelijoiden ammatilliselle kasvulle. Tavoitteena oli selvittää miten juuri Dia-konia-ammattikorkeakoulun kansainvälinen harjoittelu tukee opiskelijoiden ammatillisuutta. Opinnäyteyön aihe on lähtöisin Diakonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden palveluiden toiveesta. Tutkimus on laadullinen ja aineiston keräämisessä käytettiin sähköistä kysely-lomaketta. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään, miten jo valmistuneet opis-kelijat kokivat kansainvälisen harjoittelun vaikuttaneen heidän ammatillisuu-teensa, miten harjoittelu vaikutti heidän arvoihinsa ja uskontojen kohtaamiseen sekä miten kansainvälisen harjoittelun merkitys nähtiin omassa työssä. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan koulusta saadun ohjauksen laatua ja määrää. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan kuusitoista Diakonia-ammattikorkeakoulusta valmistunutta opiskelijaa, jotka olivat suorittaneet kansainvälisen harjoittelun. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Kansainvälinen harjoittelu nähtiin tärkeänä ammatillisuuden kannalta ja harjoittelun tuomia valmiuksia voitiin hyödyntää nykyisessä työssä. Kansainvälisen harjoittelun koettiin avartavan maailmankuvaa ja vahvistavan omia arvoja. Vaikka opiskelijat kuvasivat monia ohjauksen ja tuen muotoja, joita heille oli tarjottu ennen harjoittelua, harjoittelun aikana ja sen jälkeen, suuri osa opiskelijoista olisi toivonut vieläkin enemmän ohjausta.Hietikko, Eeva & Rantala, Johanna. I was a better professional when I came back to Finland -international exchange as a part of the professional growth of a bachelor of social services. 56 p., 1 appendice. Language: Finnish. Järvenpää, autumn 2014. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Program in Social Services, Option in Christian Youth Work. Degree: Bachelor of Social Services. This thesis addresses international exchange’s significance on the professional growth of students of social services. The aim of this study was to clarify how the international exchange program in Diaconia University of Applied Sciences supports its students’ professionalism. The topic for this thesis has been brought up by the Diaconia University of Applied Sciences’ international affairs office. The study is qualitative and the material has been gathered via an electric questionnaire. The purpose of the survey was to determine how the exchange period has influenced the students’ values and abilities to encounter other religions and how significant the students evaluated international experience to be in their actual work. The participants were also asked to evaluate the support they received from school during their exchange period. A total of 16 Diaconia University of Applied Sciences graduates who had taken part in international exchange answered the survey. The international exchange was seen as important for professionalism and the abilities it gave were applicable in the students’ current work. The international exchange was considered to broaden the students’ worldview and to strengthen their own values. Although students described many supportive actions they received before, during and after their exchange period most of the students would have hoped to have even more support from school

"Semmoinen lämmön ja surun tunne kulki välillämme" : kokemuksia hyväksyvästä kohtaamisesta

Tämän tutkielman tarkoituksena oli ymmärtää hyväksyvän kohtaamisen ilmiötä. Tutkimuksessa tarkasteltiin 10 ihmisen kokemuksia siitä, miten he tällaisen kohtaamisen käsittävät ja millaisia elementtejä ja laajempia merkityksiä siihen heidän kokemuksissaan sisältyy. Tutkimuksen tavoitteena oli näin tuoda esille hyväksyvään kohtaamiseen liittyvää inhimillistä tietoa ja siten lisätä tietoisuutta ilmiön luonteesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kirjoituspyynnön avulla ihmisten kirjoituksista. Tämä kirjoituspyyntö oli avoin kaikille täysi-ikäisille ihmisille, jotka pystyvät kirjallisesti ilmaisemaan itseään. Tutkimukseen osallistui 14 henkilöä, ja aineistoksi saatiin lopulta yhteensä 10 kirjoitusta. Aineisto analysoitiin fenomenologisen analyysin vaihein. Analyysin tuloksena kaikkia tutkittavia yhdistäviä hyväksyvään kohtaamiseen sisältyviä elementtejä löytyi kolme ja laajempia merkityskokonaisuuksia yksi. Hyväksyvään kohtaamiseen liittyviä kaikille tutkittaville yhteisiä elementtejä olivat avoimuus, toisen tasavertainen arvostaminen ja kaikenlaisten tunteiden hyväksyminen. Näihin kohtaamisiin sisältyvä laajempi yhteinen merkityskokonaisuus oli tutkittavien motivaatio reflektoida kokemaansa ja siten jatkuvasti kehittää itseään ja taitojaan yhä uusissa kohtaamisissa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyväksyvään kohtaamiseen liittyy paljon inhimillisiä piirteitä, haavoittuvaisuutta ja tarvetta tulla nähdyksi ja arvostetuksi omana itsenään, kaikenlaisine tunteineen. Lisäksi tällaiset kohtaamiset voivat sisältää myös sellaisia merkityksiä, joiden arvon ihminen saattaa ymmärtää vasta pitkän ajan jälkeen